Puu on kestävä valinta: se on ilmastoteko, työllistäjä ja kasvuvoima. Kestävästi puusta -hanke tekee näkyväksi, miten puu vastaa yhteiskunnan haasteisiin ja luo hyvinvointia kautta Suomen.
Rakentamislaki ja siihen liittyvä ilmastoselvitysasetus kirittävät ilmastotekoihin jo ensi vuonna, ja rakentamisen päästöt otetaan suurennuslasin alle.
Rakennusala on siirtymässä kohti ilmastotietoisempaa aikaa, ja muutos alkaa nyt. Uusi rakentamislaki astui voimaan vuoden 2025 alussa, ja sen myötä ilmastoselvityksestä tulee pakollinen vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa, että kaikissa yli 50 m² uudisrakennuksissa on jatkossa arvioitava ja raportoitava rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset – mukaan lukien rakentamisen ja materiaalien päästöt.
Aiemmin rakentamisen ympäristövaikutuksissa keskityttiin pääasiassa energiankulutukseen käytön aikana. Nyt kun rakennukset ovat yhä energiatehokkaampia ja sähköntuotanto vähäpäästöisempää, materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta syntyvät päästöt korostuvat voimakkaasti. Tämä muuttaa koko ajattelutapaa siitä, missä ilmastovaikutukset syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää.
Puu on osa vastausta. Se mahdollistaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen ilman teknisiä kompromisseja. Samalla puu varastoi hiiltä, vähentää päästöjä sekä tarjoaa terveellisiä ja viihtyisiä rakennuksia.
Rakennuksen päästöt eivät synny vain käytön aikana.Rakentamisvaiheen ja rakentamiseen käytettävien materiaalien rooli on kasvanut merkittävästi.
Rakentamisen päästöt tarkoittavat kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka syntyvät rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa – raaka-aineiden tuotannosta, kuljetuksista ja valmistuksesta aina työmaan toimiin ja rakennuksen purkuun asti. Näitä päästöjä mitataan usein luvulla GWP (Global Warming Potential), joka ilmaisee ilmastovaikutusta hiilidioksidiekvivalentteina eli ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määränä.
Vielä 1970-luvulla rakennusten ilmastovaikutuksissa keskityttiin ennen kaikkea käytönaikaiseen energiankulutukseen, esimerkiksi lämmitykseen. Se olikin silloin merkittävin päästölähde. Mutta nyt maailma makaa toisinpäin: rakennuksista on tullut energiatehokkaita ja sähkö- ja lämpöverkot ovat siirtymässä kohti vähähiilisyyttä. Tämä tarkoittaa, että materiaalien ja rakentamisen aikaiset päästöt muodostavat yhä suuremman osan rakennuksen kokonaispäästöistä – usein jopa yli puolet.
Siksi ei riitä, että katsotaan vain energiankulutusta. Materiaalivalinnoilla on jo nyt ratkaiseva merkitys, joka korostuu vain entisestään. Siksi rakennuksen ilmastovaikutuksia täytyy tarkastella kokonaisuutena.
Ilmastovaikutuksia arvioidaan erityisesti neljän käsitteen kautta:
Kestävästi puusta -hankkeessa keskitytään erityisesti jalanjälkeen, varastoarvoon ja hiilitaseeseen, sillä kädenjälki kattaa laajempia ja vaikeammin todennettavia vaikutuksia, kuten fossiilisten vaihtoehtojen korvautumista.
Neljä käsitettä ja näkökulmaa, jotka täydentävät toisiaan ilmastovaikutusten arvioinnissa.
1. Hiilijalanjälki – kuinka paljon päästöjä syntyy
Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä syntyy tuotteen tai rakennuksen elinkaaren aikana. Se kattaa esimerkiksi materiaalien tuotannon, kuljetukset, rakentamisen ja mahdollisen purkamisen. Tulos esitetään yleensä muodossa kg CO₂e/m2/vuosi (rakennukset) tai kg CO₂e/m3(tuotteet).
➡ Jos rakennus aiheuttaa 15 kg CO₂e/m² päästöjä vuodessa, se on sen jalanjälki. Mitä pienempi luku, sitä ilmastoystävällisempi rakennus. Sama idea pätee myös tuotteisiin: jalanjälki voidaan laskea vaikkapa keinutuolille.
2. Hiilikädenjälki – kuinka paljon ilmastolle tehdään hyvää
Hiilikädenjälki kuvaa rakennuksen tai ratkaisun myönteistä vaikutusta ilmastoon. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että:
Kädenjälki ei vähennä suoraan jalanjälkeä, mutta se tasapainottaa sitä: mitä suurempi kädenjälki, sitä enemmän rakennus kompensoi omaa ilmastokuormaansa.
➡ Puu kuuluu kädenjälkeen siksi, että se sitouttaa hiiltä pitkäksi aikaa rakenteisiin – mutta varastointiominaisuus vain yksi osa tätä isompaa kokonaisuutta.
3. Hiilivarasto – kuinka paljon hiiltä on varastoituneena tuotteeseen tai materiaaliin
Puu sitoo hiiltä kasvaessaan. Kun puuta käytetään rakennusmateriaalina, hiili pysyy tallessa koko rakennuksen käyttöiän ajan – vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Tätä kutsutaan hiilivarastoksi.
Hiilivarasto on osa kädenjälkeä, mutta se on helpommin mitattava ja todennettava kuin moni muu kädenjäljen osa.
4. Hiilitase – mikä on rakentamisen tai yksittäisen tuotteen kokonaisvaikutus
Hiilitase lasketaan ilmakehästä sidotun ja sinne vapautetun hiilen erotuksena tietyllä aikavälillä. Tulos voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Positiivinen hiilitase tarkoittaa, että hiiltä sitoutuu enemmän kuin mitä päästöissä vapautuu. Kun luku on positiivinen, ilmakehän hiilen määrä on pienentynyt. Uusiutuvilla, hiiltä varastoivilla tuotteilla luku on positiivinen ja fossiilisilla negatiivinen.
Miksi KESTÄVÄSTI PUUSTA -hanke keskittyy hiilijalanjälkeen ja hiilivarastoon – ei niinkään kädenjälkeen?
Kädenjälki on tärkeä, mutta sen laskenta ei ole vielä vakiintunutta ja siihen kuuluu paljon muitakin elementtejä kuin pelkkä puu. Kädenjälki voi sisältää asioita, joita on vaikea todistaa yksiselitteisesti – kuten ylituotettua energiaa, viherkattoja tai ekologisen korvautuvuuden arvioita.
Hiilijalanjälki ja hiilivarasto sen sijaan ovat tarkasti mitattavissa ja vertailtavissa eri rakennusmateriaalien välillä. Siksi tämä hanke keskittyy juuri niihin. Ne tarjoavat selkeän ja uskottavan pohjan päätöksenteolle ilman että sorrutaan tulkinnanvaraisuuksiin.
Hyvä sisäilma, rauhallisempi äänimaisema ja kauniimpi arki – puu parantaa tilaa kokonaisvaltaisesti.
Puu ei ole vain kaunis ja ekologinen – se on myös käytännöllinen valinta rakennuttajalle, käyttäjälle ja koko yhteiskunnalle. Puu tarjoaa esteettisiä, toiminnallisia ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, jotka palvelevat sekä arkkitehtuuria että arkea.
Esteettisyys ja muunneltavuus
Puu tuo rakennuksiin luonnollisuutta ja lämpöä, joka näkyy, tuoksuu ja tuntuu hyvältä. Puupintojen tuntu, väri ja elävä syy lisäävät tilojen viihtyisyyttä – ja tämä näkyy myös käyttäjätyytyväisyydessä. Puu sopii moneen tyylisuuntaan ja skaalautuu helposti pienistä rakenteista laajoihin kokonaisuuksiin.
Lisäksi puurakenteet ovat muunneltavia: rakennuksen käyttötarkoitusta voidaan vaihtaa elinkaaren sen aikana tai tiloja voidaan laajentaa, yhdistää tai purkaa ilman raskaita toimenpiteitä tai kalliita rakenteellisia kompromisseja.
Hyvinvointi ja sisäilma
Puu tukee hyvää sisäilmaa ja tilojen terveellisyyttä. Sillä on luontainen kyky tasata ilmankosteutta (hygroskooppisuus) ja ehkäistä liian kuivaa tai kosteaa sisäilmaa. Lisäksi monet tutkimukset osoittavat, että puu lievittää stressiä, parantaa keskittymistä ja tukee hyvinvointia, erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja hoivakodeissa.
Puulla on myös antibakteerisia ominaisuuksia, jotka hillitsevät haitallisten mikrobien kasvua paremmin kuin monet keinotekoiset pinnat. Tämä tekee siitä turvallisen ja hygieenisen valinnan arjen ympäristöihin.
Paloturvallisuus ja akustiikka
Vaikka puu on orgaaninen materiaali, massiivipuu käyttäytyy tulipalossa ennustettavasti ja turvallisesti. Sen pinta hiiltyy, mutta sisäosa säilyy kantavana pitkään – usein pidempään kuin esim. teräsrakenteet. Puurakennukset varustetaan lisäksi sprinklereillä, mikä tekee niistä käytännössä jopa turvallisempia kuin monesta muusta rakennuksesta.
Akustisesti puu toimii poikkeuksellisen hyvin: se vaimentaa ääntä pehmeästi, vähentää kaikua ja luo miellyttävän äänimaiseman. Tämä tukee viihtyvyyttä esimerkiksi opetustiloissa, toimistoissa ja palvelurakennuksissa.
Kotona, työpaikalla, päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa puun käyttö rakentamisessa tukee arkea monin konkreettisin tavoin.
Puurakennukset eivät ole vain ilmastoystävällisiä, vaan ne myös vaikuttavat suoraan käyttäjien hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen. Erityisesti päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakohteissa puurakentamisen hyödyt näkyvät joka päivä.
Rauhalliset ja terveelliset tilat
Tutkimusten mukaan puu tukee hyvää sisäilmaa, vähentää stressiä ja parantaa keskittymiskykyä. Luonnonmateriaalina se luo kodinomaisen, rauhoittavan ja turvallisen ympäristön, mikä on erityisen tärkeää lapsille, vanhuksille ja muille herkille käyttäjäryhmille.
Esimerkiksi kouluympäristöissä on havaittu, että puun läsnäolo voi alentaa sykettä ja lievittää jännitystä. Päiväkodeissa tilojen akustiikka ja lämmin tunnelma tukevat oppimista, leikkiä ja levollista lepoa.
Vähemmän melua, enemmän mukavuutta
Puu vaimentaa ääntä tehokkaasti ja luonnollisesti. Tämä tarkoittaa hälyn vähenemistä, selkeämpää puhetta ja miellyttävämpää äänimaisemaa, joka helpottaa keskittymistä ja parantaa työrauhaa. Tämä on iso etu kouluissa ja päiväkodeissa, joissa melutasoilla on suuri merkitys.
Hygienia ja turvallisuus
Puun antibakteeriset ominaisuudet estävät haitallisten mikrobien kasvua. Turvallisuutta lisää sekin, että elementit ja jopa valmiit tilat valmistetaan hallituissa tehdasolosuhteissa, jolloin rakenteet pysyvät kuivina ja rakennusvirheitä syntyy vähemmän.
Kestävä valinta, joka näkyy ja tuntuu
Puurakennukset ja -tuotteet ovat pitkäikäisiä, helposti korjattavia ja muunneltavia. Esimerkiksi kasvavaa koulua voidaan laajentaa kevyesti uusilla moduuleilla tai sen tiloja voidaan muokata joustavasti eri tarpeisiin. Tämä tekee puusta järkevän ja taloudellisen valinnan myös tulevaisuutta ajatellen.
Kestävästi puusta -hanketta koordinoi Puutuoteteollisuus ry. Tavoitat meidät sivustolta www.puutuoteteollisuus.fi tai sähköpostitse info@puutuoteteollisuus.fi.
© Puutuoteteollisuus ry 2025
